Uusia tuulia puutarhassa

Tyttäreni on innostanut minutkin taas kerran yrittämään hyötyviljelyä. Hän jopa nikkaroi kasvilavan, johon sitten myös kylvi kaikenlaista... Nyt vaan kävi niin, että minä jäin niitä sitten kasvattelemaan, kun tytär lähti reilaamaan. Saapa nähdä miten kärsivällisyyteni riittää tällä kertaa. Joskus ammoisina aikoina; nuorena ja innokkaana kasvattelin kaikenlaista, mutta viime aikoina olen lähinnä tyytynyt torin ja kaupan antimiin.
Ostimme myös yhden luumupuun ja kirsikkapuun, joita olen jo vuosia haaveillut ja suunnitellut. Toivottavasti onnistuneet ostokset.

Tällä hetkellä ei mitään kauheaa puutarhainnostusta ole, sillä työtä tuntuu olevan liikaa. Ruohonleikkuukin tuntuu työläältä ja olenkin nyt sitä leikannut aina palan kerrallaan. Toista oli ennen, kun vajaassa kolmessa tunnissa leikkasin koko nurmialueen. Taitaa tuo ikä painaa tai sitten vaan muuten on veto poissa. Toivottavasti tästä into paranee, kun loma alkaa.

Keväistä sadetta

Vähitellen tässä heräillään talvihorroksesta ja alkaa tuo puutarhakin kiinnostaa. Pakkohan se on vähän kiinnostaa, kun lumen alta taas paljastuu karu totuus- jotain tarttis tehdä. Olen vain vähän isompia roskia haravoinut hiekka-alueilta pois ja pikkusen kaapinut kuolleita lehtiä skillojen päältä syrjään, mutta ei ne skillat kyllä vielä edes kuki.
Olen kovasti odotellut niitä huumaavia kevätpäiviä, kun on lämmintä ja jokapuolelta  työntyy kasvia ja kukkaa, mutta eipä ole vielä sitä kevätpäivää tullut.
Jotain pientä kivaa yllätystä on sen sijaan ilmestynyt, kuten esim. viime kesäinen viinisuolaheinä on tehnyt pikkuisia lehtiä. En olisi uskonut, että sellainen kaupasta ostettu pikku purkki jaksaa vielä kasvaa tänäkin vuonna.  Kaupan yrttejä olen kyllä muutenkin suosinut ja ainakin yhden kesän ovat toimineet hyvin. Eihän niistä kaikki tietenkään Suomen talvea kestäkään. Ruohosipulit työntävät myös runsaasti uutta kasvua, ne ovat kyllä kiitollisia kasveja vuodesta toiseen. Ilmasipulit olivat myös kivoja, mutta ovat jossakin myllerryksessä hävinneet tyystin, vaikka parhaimmillaan niitä oli vähän joka puolella. Täytynee hankkia niitä uudelleen.

Talvista on...

On todellakin pitkästä aikaa kunnon talvi. Kaunista on, mutta kylmää. Odottelen kovasti jo keväisempiä säitä. Osa kevään ja kesän viehätyksestä piileekin varmaan siinä odottelussa ja suunnittelussa, mitä sitten voisi tehdä ...

Pientä puutarhainnostuksen heräämistä

Valkoisen kuorrutuksen peittämä puutarha on kyllä kaunis, vaikka en olekaan talven ystävä. Valkoisuus myös inspiroi keksimään jotakin uutta ja värikästä puutarhaan. Olen menossa mosaiikkikurssille ja ajattelin, että mosaiikit olisivat kauniita myös puutarhassa. Täytynee vain perehtyä aiheeseen, että mosaiikeista tulisi myös talvenkestäviä.
Mosaiikkimiljöön sivuilla oli hienoja ammattimaisesti tehtyjä töitä puutarhaan. Pajupirtti blogissa oli myös joitakin mosaiikkitöitä, sekä paljon kaikkea muutakin puutarhaan sopivaa.Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen Ympäristökoulun sivuilla oli myös hyvät perusohjeet mosaiikkitöiden tekemiseen.
Toivottavasti puutarhaani koristaa ensi kesänä edes pikkuruinen mosaiikkityö. Aiheeseen olen kyllä valmistautunut jo vuosikausia, kun en ole laattoja, enkä rikkinäisiä astioita raaskinut heittää pois. Nyt pitäisi vaan penkoa kaikki varastot ja löytää ne aarrelaatikot jostakin.
Kyllä ne palaset siitä sitten loksahtavat paikoilleen.