Kevättä kohti 2011

Näillä pakkasilla aina välillä katselen kesäisiä kuvia puutarhasta. Muuten en kestäisi tätä talven kylmyyttä ja pimeyttä. Aina on siis toivoa uudesta kesästä ja valosta sekä lämmöstä.Ensi kesäksi ei suurempia suunnitelmia ole puutarhan osalta, ylläpitoa kai lähinnä ja siinäkin riittää hommaa yllinkyllin.

Ennen sitä on tyytyminen vain näihin viime kesän kuvamuistoihin.



Uusia tuulia puutarhassa

Tyttäreni on innostanut minutkin taas kerran yrittämään hyötyviljelyä. Hän jopa nikkaroi kasvilavan, johon sitten myös kylvi kaikenlaista... Nyt vaan kävi niin, että minä jäin niitä sitten kasvattelemaan, kun tytär lähti reilaamaan. Saapa nähdä miten kärsivällisyyteni riittää tällä kertaa. Joskus ammoisina aikoina; nuorena ja innokkaana kasvattelin kaikenlaista, mutta viime aikoina olen lähinnä tyytynyt torin ja kaupan antimiin.
Ostimme myös yhden luumupuun ja kirsikkapuun, joita olen jo vuosia haaveillut ja suunnitellut. Toivottavasti onnistuneet ostokset.

Tällä hetkellä ei mitään kauheaa puutarhainnostusta ole, sillä työtä tuntuu olevan liikaa. Ruohonleikkuukin tuntuu työläältä ja olenkin nyt sitä leikannut aina palan kerrallaan. Toista oli ennen, kun vajaassa kolmessa tunnissa leikkasin koko nurmialueen. Taitaa tuo ikä painaa tai sitten vaan muuten on veto poissa. Toivottavasti tästä into paranee, kun loma alkaa.

Keväistä sadetta

Vähitellen tässä heräillään talvihorroksesta ja alkaa tuo puutarhakin kiinnostaa. Pakkohan se on vähän kiinnostaa, kun lumen alta taas paljastuu karu totuus- jotain tarttis tehdä. Olen vain vähän isompia roskia haravoinut hiekka-alueilta pois ja pikkusen kaapinut kuolleita lehtiä skillojen päältä syrjään, mutta ei ne skillat kyllä vielä edes kuki.
Olen kovasti odotellut niitä huumaavia kevätpäiviä, kun on lämmintä ja jokapuolelta  työntyy kasvia ja kukkaa, mutta eipä ole vielä sitä kevätpäivää tullut.
Jotain pientä kivaa yllätystä on sen sijaan ilmestynyt, kuten esim. viime kesäinen viinisuolaheinä on tehnyt pikkuisia lehtiä. En olisi uskonut, että sellainen kaupasta ostettu pikku purkki jaksaa vielä kasvaa tänäkin vuonna.  Kaupan yrttejä olen kyllä muutenkin suosinut ja ainakin yhden kesän ovat toimineet hyvin. Eihän niistä kaikki tietenkään Suomen talvea kestäkään. Ruohosipulit työntävät myös runsaasti uutta kasvua, ne ovat kyllä kiitollisia kasveja vuodesta toiseen. Ilmasipulit olivat myös kivoja, mutta ovat jossakin myllerryksessä hävinneet tyystin, vaikka parhaimmillaan niitä oli vähän joka puolella. Täytynee hankkia niitä uudelleen.

Talvista on...

On todellakin pitkästä aikaa kunnon talvi. Kaunista on, mutta kylmää. Odottelen kovasti jo keväisempiä säitä. Osa kevään ja kesän viehätyksestä piileekin varmaan siinä odottelussa ja suunnittelussa, mitä sitten voisi tehdä ...

Pientä puutarhainnostuksen heräämistä

Valkoisen kuorrutuksen peittämä puutarha on kyllä kaunis, vaikka en olekaan talven ystävä. Valkoisuus myös inspiroi keksimään jotakin uutta ja värikästä puutarhaan. Olen menossa mosaiikkikurssille ja ajattelin, että mosaiikit olisivat kauniita myös puutarhassa. Täytynee vain perehtyä aiheeseen, että mosaiikeista tulisi myös talvenkestäviä.
Mosaiikkimiljöön sivuilla oli hienoja ammattimaisesti tehtyjä töitä puutarhaan. Pajupirtti blogissa oli myös joitakin mosaiikkitöitä, sekä paljon kaikkea muutakin puutarhaan sopivaa.Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen Ympäristökoulun sivuilla oli myös hyvät perusohjeet mosaiikkitöiden tekemiseen.
Toivottavasti puutarhaani koristaa ensi kesänä edes pikkuruinen mosaiikkityö. Aiheeseen olen kyllä valmistautunut jo vuosikausia, kun en ole laattoja, enkä rikkinäisiä astioita raaskinut heittää pois. Nyt pitäisi vaan penkoa kaikki varastot ja löytää ne aarrelaatikot jostakin.
Kyllä ne palaset siitä sitten loksahtavat paikoilleen.

Puutarhassa hiljaista

Todella hiljaista; siellä ei ole tapahtunut mitään sitten syysloman. Silloin yritin vähän haravoida lehtiä pensaiden alle piiloon, mutta seuraavana päivänä lehtimatto peitti taas nurmikon. Sinne ovat jääneet, tulihan luntakin päälle vähäksi aikaa, mutta nyt taas ovat näkyvissä ja todella ikävän näköisiä.
Valot sentään virittelin saunan ikkunasta näkyvän pensaikon päälle ja valoja levittelisin mielelläni enemmänkin...
Lyhtyjä haluaisin myös paljon ja jokapuolelle, mutta en koskaan raaski niitä kuitenkaan ostaa.Onneksi viime vuosina räystäällä riippuvat valot ovat olleet paikoillaan ympäri vuoden, joten ei kun töpseli seinään vaan joulukuun ekana tai ehkä jo adventtina. Toivottavasti toimivat edelleen.

Puutarhaunelmia

Aina vain siellä jossakin siintää se unelmien puutarha. Sitä tänäänkin yritin taas toteuttaa, mutta perennapenkkini ei vaan tahdo muotoutua unelmieni kaltaiseksi. Kasvit kasvavat aivan väärissä paikoissa ja sitten en kuitenkaan oikein raaski niitä siirtää, kun kerran niin hyvin siinä paikassa juuri kasvavat. Lopputulos on siis edelleen yhtä sekasotkua. Mutta ehkä se siitä vähitellen, kun aina sentään jonkun kasvin saan siirrettyä mielestäni parempaan paikkaan.
Käväsimme viikonloppuna Porissa puutarhamessuilla ja samalla katsastimme Kirjurinluodon istutuksia, hienoja olivat. Messut nyt olivat melko mitäänsanomattomat ja vaatimattomat. Marianne Sundelin luento puutarhasisustamisesta oli kyllä ihan ajatuksia herättävä.